Alue kertoo havainnollisesti 1800-luvun lopun pyrkimyksestä yhdistää sisävedet rautateitse meren rannikoihin ja siten Eurooppaan.
Wanhan Aseman alue ja satama muodostavat arvokkaan liikenne- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Alue kertoo havainnollisesti 1800-luvun lopun pyrkimyksestä yhdistää sisävedet rautateitse meren rannikoihin ja siten Eurooppaan.
Wanhan Aseman piha-alueella sijaitsee pronssinen Lastaajat-veistos, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Tapio Junno vuonna 1982 kaupungin 50-vuotisjuhlaan. Veistos kunnioittaa suolahtelaisten puutavaranlastaajien työtä.
Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus siihen kuuluvine ratapihoineen, makasiineineen, veturitalleineen ja rautatieläisten asuinrakennuksineen valmistui heti liikenteen alkaessa vuonna 1898. Asemarakennusta jatkettiin länteen vuonna 1904, jolloin aseman odotushuone-, konttori- ja rahtitavaratilat suurenivat. Suolahden ensimmäisenä asemapäällikkönä toimi vuosina 1898 - 1925 Rudolf Ahonius. Aluksi vaatimattomaksi laituriksi suunniteltu Suolahden liikennepaikka kehittyi tärkeäksi asemaksi ja asemarakennuksessa sijainneesta Ahoniuksen virka-asunnosta tuli merkittävä kulttuurikoti. Siellä vierailivat mm. taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kirjailija Juhani Aho.