Keitele-Museo - unohdettu aarre

Keitele-Museo on Suolahdessa sijaitseva toiminnallinen erikoismuseo, joka tallentaa Keiteleen vesialueen sekä Suolahden seudun rautatieliikenteen perinnettä. Keitele-Museo kerää ja kunnostaa vanhaa rautatiekalustoa ja pitää sitä käyttökunnossa talkoovoimin.

Näkyvintä toimintaa ovat museojunamatkat, joita järjestetään pitkin kesää. Matkoilla käytetään pääasiassa Lättähatuksi kutsuttua diesel-moottorijunaa, mutta jonkin verran matkoja on tehty myös muulla kalustolla. Museojunamatkojen lisäksi Keitele-Museo järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm. tapahtumia ja avointen ovien päiviä, jolloin mm. veturitallin alueeseen ja tiloihin pääsee tutustumaan lähemmin. Monissa tapahtumissa on myös mahdollista kokeilla kolmipyöräresiinalla ajoa!

Keitele-Museo poikkeaa perinteisistä museoista, sillä se on pääasiassa ulkomuseo, jossa museokalusto ei ole ainoastaan esillä, vaan sitä käytetään edelleen jonkin verran. Museolla on käytössään laaja ratapiha, jonka yhteenlaskettu kiskopituus on reilut kolme kilometriä. Ratapihalta on myös yhteys valtakunnan rataverkkoon. Wanhan Aseman ratapiha on harvinaisuus, sillä siellä kohtaavat niin vesi-, maantie kuin rautatiekin. Junakaluston joukosta löytyy muutamia ainutlaatuisia kalustoyksiköitä, jollaisia ei tällä hetkellä ole Suomessa yhdessäkään vastaavassa museossa. Ratapihan lisäksi museoalueeseen kuuluu 1898 valmistunut veturitalli ja sen pihassa sijaitseva kääntöpöytä, sekä tallialueen rakennukset ja niinikään 1898 käyttöön otettu Suolahden Wanha Asema sekä uusi, vuonna 2020 valmistunut kalustohalli.

Keitele-Museon ratapiha on koko Suomen suurin ja ainoa yksityinen museoratapiha, jolla on yhteys valtakunnan rataverkkoon.

Keitele-Museo on perustettu vuonna 1984 ja se on liikennöinyt vuodesta 1988 lähtien. Museon ajotoiminta sai alkunsa, kun lättähattuliikenne Jyväskylän ja Äänekosken välillä päättyi vuonna 1987. Silloinen Suolahden kaupunki osti tuolloin viimeisestä välillä liikennöineestä Lättähatusta muutamia vaunuja, jotka ovat nykyään museon tärkeintä ja tunnetuinta kalustoa. Myöhemmin Lättähattu on saanut seurakseen muitakin kalustoyksiköitä, kuten mm. höyryveturin, postivaunun ja uusimpana tulokkaana raiteentarkastusvaunun. Alkuaikoina museolla toimi myös junanvaunukahvio.

Museon uusin tulokas, raiteentarkastusvaunu.

Keitele-Museo on tehnyt junamatkoja ympäri Suomen ja aina Petroskoihin saakka. Matka Lättähatulla Petroskoihin 1994 oli historiallisesti merkittävä, sillä Lättähattu oli ensimmäinen Venäjälle matkustanut suomalainen matkustajajuna yli 40 vuoteen. Toinen erityisen merkittävä vuosi museon historiassa oli 2004, jolloin museon höyryveturi Tk3 1150 oli Joensuussa mukana Markku Pölösen ohjaaman Koirankynnen leikkaaja-elokuvan kuvauksissa. Samana vuonna höyryveturia saapui kuvaamaan noin 50 valokuvaajaa ympäri maailmaa. Vuonna 2017 höyryveturi oli myös mukana Evakkojuna-tapahtumassa. Pro Rautatie ry valitsi Äänekosken vuoden rautatiekunnaksi 2018, osittain mittavan museojunatoiminnan ylläpidon ansiosta.

Höyryfestivaalit olivat suuri ja valtakunnallisestikin näkynyt tapahtuma, johon Keitele-Museo osallistui. Höyryfestivaaleilla oli höyrykoneistoa Englannista asti ja kävijöitäkin oli tapahtuman toisena vuonna huimat 30 000. Vuoden 1996 höyryfestivaalit olivatkin suurimmat neljästä järjestetystä tapahtumasta. Pääkaupunkiseudulta oli mahdollisuus saapua paikan päälle höyryveturin vetämällä junalla, jonka perässä oli makuuvaunuja majoitusta varten. Kävijöistä noin 25% olikin nimenomaan pääkaupunkiseudulta. Tapahtumassa oli esillä niin höyrylaivoja, -junia kuin muutakin höyrykalustoa. Ohjelmaan kuului mm. musiikkia, myyntikojuja, juhlaparaati, tukinuittoa sekä höyryvetureiden kiihdytyskilpailu. Höyryfestivaalit olivat koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tapahtuma, joka nosti Suolahden Suomen kartalle.

Höyryfestivaaleista kerrottiin mm. Suolahden Höyryuutiset-lehdessä (Kuva: Matti Virtanen)

Nykyisin Keitele-Museon tärkeintä ja näkyvintä toimintaa ovat jo mainitut museojunamatkat, joita järjestetään tilauksesta ympäri Suomen. Viime vuonna ajoja oli noin 20 ja matkustajia yhteensä noin 3000. Tänä kesänä Museolla järjestetään vallitsevan tilanteen vuoksi ajojen sijaan avointen ovien päiviä, joista löytyy lisätietoa museon Facebookista ja Kotisivuilta.