Olipa kerran kirjailija

Hyvää Eino Leinon ja suomalaisen kirjallisuuden päivää kaikille!

Olen unelmieni maahan muuttanut entinen pietarilainen Suomi-fani. Sydämeni sykkii musiikille, kirjallisuudelle ja paikalliskulttuurille. Koen elämän onnellisimmat hetket kun soitan Keski-Suomen kanteletta ulkomaalaisille. Nostan soittimen korkealle ja kerron että tällaista on vain Keski-Suomessa, ei missään muualla maailmassa. Siksi innostukseni oli suuri kun kuulin että Äänekoskella on oma ”kansalliskirjailija”, Juho Hoikkanen.

Hän oli Timo Enäkosken sanoin ”vielä 1970-luvulla juhlittu paikalliskirjailija, mutta nyt ainakin paikkakunnalle muuttaneiden keskuudessa täysin unohdettu”. Harva tietää kenen nimeä Äänekosken kirjaston alakerrassa sijaitseva Hoikkassali kantaa. Aukkoja sivistyksessä voi onneksi helposti paikata. Timo Enäkosken kirjoituksia Hoikkasesta on julkaistu mm. Pässinrata ja ÄKS -lehdissä. Niissä on kerrottu Hoikkasen työstä kansankoulun opettajana ja noususta kirjailijaksi. Hoikkanen olikin tarkka siitä että hänen kutsuttiin juuri jälkimmäisellä ammattinimikkeellä vaikka oli tehnyt ansiokkaasti opettajan työtä ja jopa valvoi Koiviston ensimmäisen koulun rakentamista. 

Viime vuoden Koivisto-viikolla Hoikkasen tuotantoa päätettiin nostaa näkyvästi esiin. Äänekosken tehtaiden alkuvaiheet ja Kalle Piilosen tarinaan perustuvaa Vangittu laulu- romaania on tuotu näyttämölle live-kuunnelman muodossa. Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys ja Koiviston kyläyhdistys mahdollistivat tämän tuotannon. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Pilvi Honka on pyrkinyt olemaan mahdollisimman uskollinen Hoikkasen romaanin tapahtumille ja kielelle. Tarinassa on kaksi rinnakkaisjuonta. Yksi on patruuna Suurkosken (Kari Taipale) ja rouva Salmen (Jaana Tani) kilpailu Huutavankosken tehdashankkeesta. Toinen on niiden lasten Alman (Elli Harju) ja Lennartin (Kasper Colliander) vanhemmilta salattu ”Romeon ja Julian rakkaus”. Takautumina nähdään Suurkosken painajaisia, tyttäreni esittämä köyhä orpolapsi siellä patruunalle kummittelee. Tuosta kummittelusta syttyikin kipinä lähteä myös kipinä lähteä koulun näytelmäkerhoon. Kummitukset, ennustukset ja kansan mystiikka olivat Hoikkaselle tärkeitä aiheita, niistä muutkin Hoikkasen tarinat kuten ensimmäinen menestys Tuonen ahventa onkimassa. 

Hoikkasen mielestä Kalle Piilonen ei ollutkaan ihailtava hahmo, hänen nopea nousu patruunaksi epäilyttävää ja ”kosken laulun vangitseminen” jopa luonnotonta. Sen takia Vangittu laulu ei olekaan sankaritarina. Tunnelmaa keventävät koomisemmat hahmot kuten juoruileva Pitkä Loviisa (Outi Pantsar) ja Suurkosken juoksupoika Paatela (Miika Vaarakallio), joka kömpelösti yrittää tehdä vaikutuksen Almaan. Kuunnelma onkin sopiva muoto Hoikkasen tuotannolle sillä vuoropuhelu oli hänelle romaaneissaan tärkeintä. 

Vastasin esityksen musiikin suunnittelusta. Soittimeksi valikoitui konserttikantele. Alkuun toivottiin ”ajassa taaksepäin” vievä perinteistä keskisuomalaista kappaletta. Siihen kävi hyvin Akseli Mäkelän Syyslilja. Merikannon Soi vienosti murheeni soitto- laululla on näytelmässä suuri merkitys, se virittää alussa esityksen tunnelmaa. Myös ”painajaismusiikki” oli valittu tarkasti, Leonid Bashmakovin Lento joka etenkin alkuvaiheessa maksoi verta ja kyyneleitä ja jännitti kanteletutkinnossa. Kun sain sen ”kierrätettyä” patruuna Suurkosken painajaiseksi koin että oikeudenmukaisuus voitti. 

Vangittu laulu- kuunnelma on katsottavissa kokonaisuudessa YouTubesta. Sitä ei toistaiseksi esitetty uudestaan mutta teatteriosaamista on Äänekoskella moneen lähtöön ja työryhmän jäseniä voi nähdä eri produktioissa. Pilvi Hongan perustama Varjolapset. Kari Taipaleen karismaa voi ihailla syksyllä kun Painotalossa esitetään Muistokirjoitus-monologia, jonka uusi ensi-ilta on 15.8. Painotalolla (käsikirjoitus Teppo Seppänen, ohjaus Pilvi Honka), siinäpä menovinkki teatterin ystäville. Onhan Muistikirjoitus täysin äänekoskelainen tuotanto, eihän paikalliskulttuuri ole mikään muinaismenneisyyden asia. Se syntyy tässä ja nyt.

Lähteet: Äänekosken Kaupunkisanomat 
Pässinrata, 1/2018 Juho Hoikkanen, kirjailija (kirjoittanut Timo Enäkoski)
Äänekosken teatteri

Kirjoittaja Olga Kolari